Sivut

torstai 29. elokuuta 2013

Tatteja ja muuta mukavaa

Tämän syksyn sieniretkelle lähdettiin vähän epäileväisin mielin, josko niitä sieniä löytyy, kun on ollut niin kuivaa. Metsä johon menimme, oli melko rehevää mäntymetsää, ja kiersimme pari lenkkiä kuusikossakin. Saalistakin sentään saimme, tatteja oli noussut jonkin verran, haperoita näkyi vähän, kehnäsieniä oli tulossa, mutta kyllä kuivuus on vaikuttanut, ei metsästä kovin runsasta satoa saanut. Sieniretken yhtenä tarkoituksena oli tosin kerätä myös näytesieniä seuraavan päivän sieninäyttelyyn, ja siinä kyllä onnistuimme ihan hienosti, monenlaisia lajeja löytyi esiteltäväksi.

Nuorempi sienestäjäväki innostui puolukan poiminnasta, ja puhui peräti puolukkapellosta, ja kyllä puolukkaa onkin tulossa runsaasti, vielä vain olivat vähän valkoisia toiselta puolelta.


Seuraavana päivänä, eli lauantaina 24.8. joka oli myös Harjavalta-päivä, seisoimme sitten sieninemme Harjavallan Keskusaukiolla, eli Viuhka-aukiolla. Ilma oli ihana, ja väkeä kävi tutkimassa sieniä, ja kertomassa omista sienestyskokemuksistaan. Kiitos Paula, Harriet ja Marjatta sienitietouden jakamisesta. Uutta sieniretkeäkin kyseltiin, katsotaan, jos tulisi vähän sateita, niin sitten voisi saada taas enemmän saalista.

Suoretkellä

Elokuisena tiistaina lähdimme katsomaan, miltä oikea suo näyttää. Ajoimme Puurijärvi-Isosuon kansallispuistoon, Isosuolle, missä kiersimme puolentoista kilometrin pitkospuulenkin, tutustuen samalla suon luontoon. Kaikenlaista näimme ja tunnistimme, sisiliskoja, suokukkia, juolukkaa, vaivaiskoivuja, sammakkoja ynnä muuta. Lintutornilta kiikaroimme kalasääskien pesälle, ja taisipa siellä olla asukkaatkin kotona. Ääniäkin kuuntelimme, ainakin kurkia ja tikkoja liikkui suomaisemissa, joku haukkakin kauempana lenteli.


Retken jälkeen maistuivat eväät erikoisen hyvälle. Samalla tarkistettiin tietokilpailun tuloksia, paljonko eläimiä ja kasveja olikaan retkellä tunnistettu. Parhaat tietysti palkittiin marttamaisin tuottein.